Joskus elämä yllättää. Eilen olin ensin valmis jättämään taakseni tämän kaiken ja lähteä loppullisesti. Sitten yllättäen sain ylhäiseen yksinäisyyteeni vieraaksi ystäviäni. Olo oli hämmentynyt. Joku oikeasti halusi nähdä minut.
Hoen itselleni olevani epäonnistunut ja yksinäinen. Vaikka se onkin suurimmilta osin totta, on ympärilläni silti todella paljon välittäviä ihmisiä. Ihmisiä, jotka tietävät, etteivät asiani ole kovin hyvin. Että tämä kesä on tehnyt minusta ahdistuneen, masentuneen ja todella syömishäiriöisen. Olen antanut pimeän vain viedä. Olen myynyt sille sieluni ja ruumiini.
Tunnen olevani säälittävä, kun en taistele vastaan. Minä vain haluan laihtua. Haluan tuntea luut ja olla kaunis. Minun tapani elää on itsekidutus. Sairauteni on tehnyt minusta masokistin. En halua tehdä tätä ystävilleni. En voi antaa heidän huolestua ja kärsiä. Minä lähden pois ja he jäävät. Eristäydyn ja lopulta unohdun.
Silti toivon, että voisin pitää heihin yhteyttä. Lyödyt ja voitetut terveet ajatukset nostavat varovasti päätään. Jokin hyvin inhimillinen herää ruumiissani. Vaikka olen lähes tunteeton ihmisen kuori, on minussa silti häivähdys elämää. Tunnen ajoittain ystävien kaipuuta, hellyydenkipeyttä ja jopa onnellisuutta. Hetkittäin maailma pysähtyy ja päässäni napsahtaa.
Sanotaan, että jos tahtoo tuloksia, on asetettava realistiset tavoitteet. Tänään aamulenkillä sain muotoiltua ne epämääräiset toiveeni selkeiksi tavoitteiksi. Kirjoitin ne ylös vihkoon, joka toimii myös seurantapäiväkirjana. Haluan kuitenkin jakaa ne myös teille:
- vyötäröstä -5cm lokakuun alkuun mennessä
- painosta -5kg lokakuun alkuun mennessä
- alkoholiton ja oksentamaton loppuelokuu
- "herkku"lakko vuoden loppuun asti
Kovin syömishäiriöisethän nuo ovat. Toisaalta viisi kiloa ja senttiä ei ole paljon pois puolessatoista kuukaudessa. Hankalinta on oksentamattomuus, mutta olen valmis taistelemaan sen puolesta. Ajattelin jatkaa tästä tipattomasta elokuusta luontevasti selvään syyskuuhun. Alkoholittomuuden lisäksi siihen kuuluu myös oksentamattomuus.
Herkkulakko vaatii ehkä avaamista. Minä lasken herkkuihin mukaan luonnollisesti karkit, suklaat, jäätelön, keksit, leivonnaiset ynnä muut sokerirasvaöveripommit. Lakkoni koskee myös roskaruokaa, sipsejä, limsoja ja muita sokerijuomia, majoneeseja ja niin edelleen. Sen sijaan, että tekisin kattavan listan kielletyistä ruuista aion tällä kertaa kokeilla listaa ruuista, joita saan syödä.
Toivon, että tavoitteissa on helpompi pysyä, kun ne ovat nyt täälläkin. Yritän jatkossa angstata vähemmän ja keskittyä näkemään positiivisia asioita pyrkiessäni kohti tavoitteitani. Tervetuloa matkalle mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti