are you really going to eat that shit?

Huomenta. Tässä viikon aikana ei ole tapahtunut mitään. Olen yrittänyt kontrolloida syömisiäni ja onnistunut ja epäonnistunut. Olen edelleen oksettava ja lihava ja ruma ja säälittävä ja vastenmielinen, kuten viikko sitten. Olen juossut ja urheillut, eikä siitä ole ollut mitään apua. Olen viettänyt mukavasti aikaa myös pää pöntössä. Olen ollut kännissä ja samaan aikaan ajanut pyörällä. Olen myös maannut yöllä kaupungin keskustassa nurmikolla. Yksin ja kännissä.

Olen ollut huono ihminen ja vielä huonompi laihduttaja.

Niin, mitä teille kuuluu?

Olen miettinyt ja pohtinut omaa sosiaalista elämääni. Olen suorastaan järkyttynyt siitä, että sitä itseasiassa on. Laihduttamiseni ei kuitenkaan pidä tästä. Sosiaalinen elämäni alkoholipitoisuus on korkea. Urheilu ja laihduttaminen ja alkoholi eivät sovi yhteen. Tästä syystä tein siinä yöllä nurmikolla maatessani lopullisen päätöksen: minun on eristäydyttävä.

On tärkeää rakentaa uudelleen korkea muuri, jonka ylitse ei kukaan voi kiivetä. Lähden varovasti myös rakentamaan vahvaa kuplaa, jossa voin elää. Minun oma syömishäiriökuplani.

Alkoholi ei ole ainut sosiaalisen käyttäytymisen haittapuoli. En omista tällä hetkellä ollenkaan sellaisia salonkikelpoisia vaatteita, joissa voisin esiintyä julkisella paikalla tuntematta itseäni kuvottavaksi. En voi käyttää shortseja, vaikka tässä helteessä paistuu. Tyköistuvat vaatteet eivät tule kysymykseenkään. T-paitakin on jo todella hard core -valinta, hihattomat ovat täysi mahdottomuus. Koska naamani on kuin täyteen pumpattu ilmapallo, ei sitä millään meikeillä korjata. Ihoni on surkea ja epätasainen ja näppyinen ja kuiva. Käsissä ja jaloissa on mustelmia ja arpia ties mistä. Hiukseni ovat paksut eikä niillä ole mitään virkaa. Ne nyt vain valitettavasti ovat päässäni.

On se ja sama, mitä pistän päälleni tai miten hyvänsä laittaudun. Läskiä ei saa pois kuin laihduttamalla.

Olen yös todennut monesti sen, että minun poissaoloni ei merkitse mitään. On aivan sama, olenko paikalla vai en. Olen jokatapauksessa ylimääräinen ja yksinäinen. Silloin harvoin kun olen lähdössä jonnekin mietin pitkään, josko vain jättäisin menemättä. Jäisin kotiin ja menisin lenkille ja olisin syömättä ja vesilinjalla. Olisin tosi hyvä syömishäiriöinen. En menisi pilaamaan tunnelmaa läsnäolollani.

En arvosta itseäni. Kuulen sen repeatilla joka suunnasta. Sillä ei ole minulle mitään merkitystä. Kukaan ei arvosta minua. Jos ei hyväksy itseään, ei voi rakastaa myöskään toista ihmistä. Toisaalta itseään vihaavaa ja halveksuvaa ihmistä ei kukaan voi rakastaa.

Lihavaa ei myöskään voi rakastaa. Lihaville nauretaan ja lihavia pilkataan.